Vaellukseen liittyy olennaisesti kysymys varusteista. Kun suunnataan maastoon ja polkujen ulkopuolelle, on varusteiden syytä olla sellaiset, joilla pärjää. Varsinaista väliurheilua vaeltamisen ei etenkään kesäaikaan tarvitse olla, mutta hyvät varusteet tekevät vaelluksesta kuitenkin mukavampaa. Huonossakin säässä on mukavampaa, kun pysyy mahdollisimman kuivana ja lämpimänä.
Ajatus tähän kirjoitukseen syntyi siitä, kun vanhat vaelluskenkäni sanoivat sopimuksen irti. Ensin siis ajatuksia kengistä, koska kunnolliset kengät ovat vaelluksella kaikkein tärkein varuste. Kaikesta muusta selviää erilaisilla kompromissiratkaisuillakin, mutta jos kengät pettää, hauskuus todellakin loppuu.
Jäljempänä esitän listan niistä varusteista ja tarvikkeista, joita minulla on vaelluksella mukana, niin vaatetuksen kuin muidenkin varusteiden osalta. Tällä varustelistalla olen tehnyt lukuisia vaelluksia, mukaan lukien yksinvaellukset. Yhdessä vaellettaessa ei luonnollisesti ole tarpeen kantaa kahta trangiaa tai telttaa, mutta yksin ollessa on kannettava kaikki. Siksi mukaan ei pidä ottaa muuta kuin sellaista, mitä oikeasti tarvitsee.
Mutta ne kengät.
Monessa mukana olleet ja paljon kilometrejä nähneet Meindlin vaelluskenkäni ovat nyt siinä pisteessä, etten uskalla ajatella lähteväni niillä seuraavalle vaellukselle. Pohja ei enää yksinkertaisesti pysy kiinni. Mikään ei ole ikuista.
Kengät kestivät minulla noin kahdeksan vuotta aktiivikäyttöä. Onko se sitten paljon vai vähän riippuu tietysti käytöstä. Minulla vaelluskenkien käyttö kohdistuu 1-2 pidempään vaellukseen vuodessa ja sitten muutamiin lyhyempiin retkiin. Kenkien käyttöikää voi pidentää asianmukaisella huoltamisella, mutta määränsä enempää sekään ei auta.
 |
| Rakkojen asialla since 2010. Meindlit ensimmäistä kertaa toisitoimissa vaelluksella Lemmenjoella. |
Minua hieman harmittaa, etteivät kengät kestäneet pidempään. Kenkien ongelma on sama kuin monella muullakin: pohjat eivät kestä. Vaelluskenkien välipohjan materiaali on tehty sellaiseksi, että se haurastuu ajan oloon. Ajatus lienee se, että kengät eivät kuormittaisi kaatopaikkoja ikuisesti kestävillä materiaaleilla.
Ihan järkevä ajatus sinänsä, mutta perusteena ontuva. Omat kenkäni ovat nimittäin pohjia lukuun ottamatta ihan kelvollisessa kunnossa. Nahka on aina pidemmän reissun jälkeen vahattu huolellisesti, joten kenkien pinta on edelleen hyväkuntoinen, vaikka toki kulunut. Toki muutakin käytön jälkeä on: pohjalliset on kertaalleen uusittu, nauhat kahdesti, ja gorekalvo lienee varpaiden kohdalta hiertynyt puhki. Pohja on myös kulunut lähes slicksiksi, mutta senhän voisi myös vaihtaa. Tärkein asia on kuitenkin kunnossa. Kengillä on edelleen hyvä kulkea, eikä sen puolesta olisi mikään tarve hankkia uusia.
 |
| Haltin kivikot vuonna 2017 olivat jo liikaa... pohja irtoamassa. |
Pohjat alkoivat toden teolla irrota vuoden 2017 vaelluksella. Noin puolet reissusta piti kulkea flip-flop -mallisella kengällä, sillä irtoavaa pohjaa on erittäin hankala korjata maastossa. Yritin eräänlaista nippusideviritelmää, mutta se ei kestänyt tuntiakaan.
Reissun jälkeen kiikutin kengät suutarille liimaukseen. Suutari varoitteli, ettei liimaus välttämättä kestä pitkään. Niinhän se menikin, eipä aikaakaan, kun pohjat taas irvistelivät ikävästi. Vielä viime kesänä selvisin kengillä Vätsärin vaelluksen, mutta senkin reissun aikana pohjat aukesivat sivuista lisää. Voisihan ne vieläkin liimata, mutta loppu mikä loppu. Siispä kauppaan.
Kesälle 2019 on suunnitteilla ainakin yksi pidempi vaellus, ehkä syksylle toinenkin. Vaikka uudet kengät pitkin hankkia, en ollut pitänyt kiirettä sen kanssa. Ehkä hyvä niin, sillä sitten huomasin norjalaislähtöisen urheiluvälineketjun myymälässä tämän:
Jo valmiiksi hyvästä hinnasta oli vielä -25% ja kävipä vielä niin onnekkaasti, että kyseisessä kauppaketjussa sattui olemaan tuolloin kaikki jalkineet ja vaatteet uutiskirjeen tilaajille -25%. Kenkien hinnaksi jäi lopulta 112,50 euroa. Eipä muuta kun oikea koko hyllystä ja kassan kautta kotiin.
Nähtäväksi jää, miten Haglöfsin Grym kestää. Toivottavasti ainakin saman verran kuin vanhat Meindlit. Etu perinteiseen kenkään näissä on ainakin se, että kenkä on kevyt, mutta tukeva. Kangaspinta myös kuivunee suhteellisen nopeasti, toisin kuin nahka, joka kunnolla kastuessaan ei kuivu edes viikon vaelluksella. Kesän vaelluksella saa sitten tehdä tosipaikan testin!
Vaelluksen varusteet
 |
| Minä ja rinkkani Ráisduottarháldin laella 28.8.2017. |
Toki pidemmällä vaelluksella tavaraa aina tulee enemmän ja myös ruoka painaa, mutta kovin dramaattista eroa en käytännössä ole esimerkiksi kolmen ja kuuden päivän vaellusten tavaramäärässä huomannut. Perusasiat on kuitenkin oltava aina mukana.
En ole koskaan punninnut rinkkaani. Jos rinkkaa ei jaksa kantaa, painoa on liikaa. Usein toki rinkkaa pakatessa iskee epäusko, kun tavaraa kertyy ja kertyy, ja rinkan selkään heittäminen tuntuu vähintäänkin epätoivoiselta räpeltämiseltä. Yleensä tuntuu siltä, että rinkka paikaa aina liikaa. Pidemmillä vaelluksilla on kuitenkin mukava huomata, kuinka matkan edetessä rinkka muuttuu kevyemmäksi, kun ruokien määrä vähenee. Ja toki kehokin tottuu, normaalissa arjessa sivistyneen maailman mukavuuksista nauttiessa samanlaista rasitusta kroppa ei jatkuvasti koe.
 |
| Vaikka onkin painava rinkka, yhteispaino jää alle tonnin. Saariselkä 2010. |
Jaan varusteet listassani kahteen ryhmään: vaatteisiin ja muihin varusteisiin. Näiden lisäksi mukana on tietysti ruokaa - ruokalista elää aina jonkin verran, enkä käsittele ruoka-asioita nyt tässä kirjoituksessa. Varustenäkökulmasta tärkeää on tietysti huomioida ruoan valmistukseen ja säilyttämiseen tarpeelliset tavarat, erityisesti trangia, kuivasäkit ja vesiastiat.
Lisäksi minulla on mukana aina kamera ja siihen erinäisiä tarvikkeita. Näistä tulee kiloja rinkkaan yllättävän paljon, joskin kannan kameraa pääasiassa erillisessä laukussa, jotta kameran saa nopeasti esille. Hulluahan järjestelmäkameran, linssien ja jalustan roudaaminen painon puolesta on, mutta hulluutensa kullakin.
 |
| Kahvinkeittoa ja kameratyöskentelyä Vätsärissä 2018. Kuvan vasemmassa yläreunassa timelapsekamera rantavedessä jalustalla. |
Seuraava luettelo on kesä- ja syysvaelluksia varten, talvella mukana on myös lämpimämpää vaatetta ja hiihtovaatteita. Periaatteessa sama varusterakenne pätee kuitenkin myös talvella, vaatteet ovat vain kertaluokkaa lämpimämpiä. Luonnollisesti paitoja, sukkia ja alusvaatteita on hyvä olla useammat - myös yksi kuiva vaatekerta on aina tarpeen, jottei tarvitse palella märissä kamppeissa. Toki jos kaikki on kastunut, ei auta muu kuin kunnon kuivattelu. Kesä kuivaa yleensä sen minkä kasteleekin, mutta syksyllä tilanne voi olla toinen.
 |
| Kamppeiden kuivattelua leirissä aamuauringossa, Muotkatunturin erämaa 2013. |
Vaatetus
- Alushousut
- Tekninen kerrasto
- Paksut sukat vaelluskenkiin
- Villasukat (leirissä oloa ja nukkumista varten)
- Vaelluskengät
- Säärystimet
- Sandaalit (taukojalkineina ja ylityksiä varten)
- Vaellushousut (kevyemmät tai paksummat, säästä ja vuodenajasta riippuen)
- Kuoritakki ja -housut
- Kevyt untuvatakki
- Softshell -takki tai vastaava
- Tekninen lyhythihainen paita
- Pitkä- tai lyhythihainen vaelluspaita (säästä ja vuodenajasta riippuen)
- Armeijan poolopaita
- Hattu (käytän lierillistä lakkia, jossa on integroitu hyttysverkko)
- Pipo
- Tuubihuivi/bandana
- Aurinkolasit
- Hiihtohanskat
- Ohuet kumipintaiset työhanskat (kunnon grippi tarpeen joskus jyrkissä rinteissä/kivikoissa)
 |
| Yksiö ja illallinen, Käsivarsi 2017. Iltaisin leirissä lämmin vaate on usein paikallaan. |
Varusteet
Tämä "peruslista" on osoittautunut hyväksi muistilistaksi - näillä pärjää maastossa oikein hyvin niin kesällä, syksyllä kuin talvellakin. Talvella toki mukana on myös lumella liikkumiseen tarvittavat välineet (monot, sukset, sauvat ja ahkio). Talvella myös termospullot ovat olennaisia, sillä kaikki mikä voi jäätyä, jäätyy. Lisäksi talvella kaasutrangia ei välttämättä ole ruoanlaittoon oikea väline, jos kokkailu on suoritettava ulkosalla.
- Rinkka ja sadesuoja (käytän varsinaisilla vaelluksilla Savotan 906 -putkirinkkaa, lyhemmillä retkillä anatomista pienempää reppua)
- Teltta
- Makuupussi
- Makuualusta
- Kompassi
- Kartat (joskus säilytän erillisessä karttalaukussa)
- Kyniä
- Vihko
- Letkullinen vesipussi (kätevä juoda kävelyn lomassa)
- Vesipulloja (yleensä käytän 0,5 litran pulloja tai 1 litran armeijan kenttäpulloa)
- Hanallinen vedenkantosäkki (kätevä, jos leiriä ei saa veden lähelle)
- Telttavalo (keskikesällä ei tarpeen)
- Leatherman
- Puukko/pieni retkikirves
- Perseenalunen (eli pieni solumuovinen istuinalusta, ei paina paljon mitään ja on kätevä esim teltan absidissa ja ruokatauoilla)
- Otsalamppu (myös varaparistot)
- Tulitikut (jemmaan yleensä muutamia askeja minigrip-pusseissa rinkkaan ja takkien taskuihin kuin orava käpyjä talven varalle)
- Trangia ja aterimet
- Kaasu trangiaan (50 g/hlö/päivä on hyvä nyrkkisääntö kaasun tarpeeseen)
- Pieni retkipyyhe
- Tiskiharja ja tiskiaine (vanhassa pienessä käsidesipullossa)
- Kuivasäkit (näihin pakataan vaatteet, makuupussi, ruoat sekä kaikki, mikä ei saa kastua)
- Muutama minigrip-pussi tai muu pakastepussi
- Vedenpitävä puhelinkotelo + powerbank
- Vessapaperi (1 rulla per viikko ja vähän ekstraa - aina on riittänyt)
- Käsidesi
- Nippusiteitä, hakaneuloja, ylimääräiset kengännauhat, neula ja lankaa
- Laastaria
- Ideaaliside
- Urheiluteippi (jalkoihin)
- Hammasharja ja -tahna
- Lääkkeet
- Ensiapupakkaus
- Kuksa
- Kuivausrätti (perus tiskirätti, tällä on kätevä kuivata teltta, ettei tarvitse pakata märkänä)
- Muovipussi likaisille vaatteille
- Nahkaiset irtohihnat (mallia SA int - eihän sitä koskaan tiedä, mitä pitää kiinnittää)
- Kameralaukku tarvikkeineen
 |
| Ahkioon saa pakattua paljon tavaraa, eikä paino rasita selkää. Kilpisjärvi 2019. |
 |
| Päiväretkellä tai tupaan tukeutuessa yhden yön kamppeet saa hiihtäessä myös rinkkaan. Saariselkä 2018. |
 |
| Kajakkiretkellä tavarat kulkevat kajakin sisällä ja kannella. Leivonmäki 2016. |
Kun vaate- ja varusteluetteloa katsoo, ei voi välttyä ajatukselta, että vaellus on kallis harrastus. Toki erinäisiin vermeisiin saa upotettua rahaa kiinni, mutta onneksi hankinnat ovat usein myös pitkäikäisiä. Esimerkiksi laadukas rinkka maksaa uutena helposti 400-500 euroa, mutta se toisaalta kestää vuosikaudet. Vaatteet luonnollisesti kuluvat nopeammin, mutta niitä tulee toki käytettyä muutenkin ulkoillessa kuin vain vaelluksilla.
Kaikkea ei myöskään tarvitse ostaa kerralla. Kun tein ensimmäisiä vaelluksiani, lähes kaikki isommat kamppeet vaatteita lukuunottamatta olivat lainattuja: teltta, rinkka, trangia, joskus myös makuupussi... Pikku hiljaa olen hankkinut omia varusteita, eikä enää tarvitse juurikaan turvautua lähipiirin avuliaisuuteen.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kuten alussa kirjoitin, kyse ei ole varsinaisesti välineurheilusta. Erityisesti kesällä retkeillessä mitään extreme-tason välineistöä ei edes tarvitse. Toki itse pyrin hankkimaan laadukasta tavaraa, jolloin voi ainakin olettaa, että se myös kestäisi kovaakin käyttöä. Aina toki hinta ei ole laadun tae. Internetin foorumeilta ja blogeista voi lukea, kuinka merkkitavarakaan ei välttämättä kestä aktiivista käyttöä.
Pääasia retkeilyssa ja vaeltamisessa ei siis ole se, millä varusteilla ulkona liikkuu ja touhuaa. Pääasia on, että lähtee ulos ja reissuun. Vaelluksilta ei yleensä jää mieleen se, millaiset vermeet oli päällä tai mitä mukana oli, vaan reissun elämykset syntyvät ihan muusta. Siksi kannattaisi aina lähteä ulos ja retkelle, kun siihen on mahdollisuus. Koskaan ei ole kaduttanut.
 |
| Joulutunnelmaa Keski-Suomessa. Kun pidemmälle ei pääse, kelpaa retken kohteeksi myös mökkiseudun lähimetsät. |
